lasiprinsessa

Hoh. Joo. Oli vähän jännä pv. Mistään ei oikein tullu mitää. Mut kyl mä ainaki yritin jos en muuta ihmeellistä. Voin vähän kertoilla jtn jännää jos nyt ketään ees kiinnostaa.. xP

Joo.. Aamul ku heräs ni sillon jo tuntu et mikää ei mee hyvin tnä. No eihä siin mitää, meinasin myöhästyy koulukyydistä, koulussa kaikki vammas ja tunnit oli niin rasittavia että. Joo no olin kummiski melko pirteenä tai yritin ainaski vaik välil tekiki mieli loikkaa lattialle saamaa itkupotkuraivareita mut en saanu.. ;( Harmi, hyvä numero ois siitä saatu ku oisin sätkiny maissa ja kiljunu ja vollottanu maata hakaten. No joo se oli ihan epäoleellista xD Varmaan.

Hmm.. Mitäs sit, nii koulun jälkee himaan. Tuli taas kiire ku datailin ku piti tehä vaikka ja mitä ennen ku läks kylille. En ees ollu varma mitä siel tein mut sit se illan mittaa selvis. Katoin ku muut piti hauskaa koska minuu ei taas innostanu bilettää ihan erkkinä, yhet hitaat tanssin ja se siitä. Joo no se mikä eniten illassa suututti oli et mulle tuli ihan kauheen huono/paha olo ja menin sit yksikseni pöytään istumaan. Ku eka kaveri tuli kysyy mikä oli ni aloin itkee.. Ei näin.. Kova kuori jota varjelin enemmän ku kukaan uskookaan murtu. Ei näin, ei todellakaan. Ärsyttävää. Muiden huomatessa että itkin ystäväni olkaa vasten tulivat hekin kysymään mikä oli. Ei yhtään helpottanut ja entisestään tuli huonompi olo. On vaikea uskoa että itkin ns. yleisellä paikalla ja joku näki sen. En vain ole tottunut siihen enkä pidä asiasta yhtään. Olen aina uskotellut itselleni että itkeminen on vain heikkous ja sitä ei saisi näyttää ja että muut ajattelevat että haen huomiota. Siksi minä häpeänkin itseäni juuri nyt. Saa nähdä muistaako kukaan sitä loman jälkeen, toivottavasti ei koska en vain osaa sanoa miksi minun on niin huono olla ja entistä huonompi on, kun olen sen tahattomasti näyttänyt, vaikkei ollut tarkoitus, Anteeksi.

Hmm.. Se tunne kun et tiedä miksi on niin huono olo tai miksi kyyneleet tuntuvat niin kovin raskailta valuessaan pitkin poskea..

Se mikä eniten ihmetyttää oli se että miksi edes kuoreni murtui. No huono päivä takana ja kaikkea mutta voiko ihminen muka murtua muiden onnesta. No en tiedä. Kuitenkin koko ilta vain oli jollain tapaa ahdistava ja nielin kyyneliä monta kertaa. No onneksi nyt on jo mieliala hiukan kohonnut enkä edes itkenyt tätä kirjoittaessa, paljoa. Se on hienoa se. Siksipäs ajattelinkin hiukan hehkuttaa huomisesta ja muutamasta kivasta juttusta tnä.

Joo Tänään yks tyyppi sai kyl mut väkisinki hymyilemään sen omalla energisyydellä ja positiivisella ja räväkällä asenteella. Kerrassaan ihanaa. En häntä niin kovin hyvin tunne mutta näin jälkeen päin harmittaa etten ole sen paremmin tutustunut. Tosiaan harmittaa mutta ehdinhän minä vielä. Tosiaan oli vaikea pitää pokkaa kun kuunteli tuon juttuja tai tekemisiä katseli. Aivan mahtavaa. Harvoin ihmiset joita en edes niin hyvin tunne saavat minut nauramaan tai edes hymyilemään mutta eräs siinä onnistui ja joudunkin häntä kiittelemään. Ödövörsydyvy.. <3 Kiitus :3 P.s. Vedenkieli on kivaa ja sitä on melko jännä opettaa ihmisille ku siinä kuulee mitä ihmeellisimpiä sanayhdistelmävirhetakkupalloja <3

Ja sitten huomisesta. Ah ihanaa. Tuttu tulee hoitamaan hevosia kanssani ja ratsastelee toisella kopukoistani josko se toimisi edes himppasen. Aasi mikä aasi ja itteltä keinot loppuu joten pyydä joku muu hätiin katsomaan onko se elukka ihan aasi<3 Joo. Nii ja muuten eilinen kirjaus niin siinä puhuin randomista jutusta niin hahah.. ilme oli näkemisen arvoinen. Saatiimpahan asia sanottua ja veti kyllä hiljaiseksi. Jälleen siis kiittelen erästä immeistä! <3

Ja ja kyllä sitä kommenttia saa laittaa ja pitääkin.. xP